Menin rikki kaukaisella 1960-luvulla koettuani seksuaaliväkivaltaa sukulaismiehen taholta. Pikku hiljaa mieleni halusi “unohtaa” tapahtuman ja jo teini-ikäisenä en ollut enää tietoinen tapahtumasta.
Aikuisikään tultuani luulin olevani ihan tavallinen mies, mutta totuus oli toinen, jossain syvällä itsessäni tunsin itseni epäonnistuneeksi, kyvyttömäksi mieheksi. Vaikka silloin en siitä tietoinen ollutkaan.
Vasta noin 35-vuotiaana, kun aloin muistamaan totuuden itsestäni, aloin tulla tietoiseksi siitä kuinka huonoksi mieheksi itseni tunsin. Mutta aluksi en ollenkaan kyseenalaistanut sitä, totesin vain että olen kyvytön ja epäonnistunut mies.
Aloin idealisoimaan miehen mallia, joka on itsevarma suorittaja, joka ottaa vakuuttavasti paikkansa maailmassa. Halusin olla samanlainen. Tapasin näitä miehen malleja terapeuteissa, liikemiehissä, taiteilijoissa jne.
Ajattelin, että jos voisin olla vain niin kuin he, olisin onnellinen, toimiva mies. Yritin epätoivoisesti saavuttaa tätä mallia, mutta jokainen yritys ennemmin tai myöhemmin päätyi suureen epäonnistumiseen. Mutta yritin aina uudelleen, kunnes vasta viimeisinä vuosina, ollessani jo yli 50-vuotias aloin nähdä nämä idealisoimani miehet uudella tavalla.
Että se kaikki “itsevarmuus” oli vain roolihenkilö. Ja minä, joka olen näyttelijä ammatiltani, olin yrittänyt epätoivoisesti rakentaa elämäni roolihahmoa; itsevarmaa ja vakuuttavaa miestä. Mutta kun kupla meni rikki, aloin pohtia josko miehisyyteni voisi rakentaa kohtaamalla oman rikkinäisyytensä ja pikku hiljaa ammentaa siitä vahvuutta. Uskon siinä jollain tavalla onnistuneeni, mutta matkallani olisi varmasti ollut suureksi avuksi kohdata terveitä, rehellisiä miehen malleja.
Jos sinä, joka luet tätä ja olet kokenut jotain samaa kuin minä, haluan sanoa sinulle:
On okay olla rikki.
On okay olla heikko.
On okay olla ymmällään omasta miehisyydestään.
Aina kun minulle sattuu pimeä hetki ja kaikki tuntuu epätoivoiselta, yksi asia, joka auttaa, on kun mietin että on jo todella iso asia että olen vielä täällä, elossa ja hengitän.
Tapani Mononen
Suojellaan Lapsia ry:llä on maksuton "Meidän Äänemme"- ryhmä selviytyjille, jotka ovat kokeneet lapsuudessaan seksuaaliväkivaltaa. Ryhmän tavoitteena on nostaa vahvasti esiin lapsuudessaan seksuaaliväkivaltaa kokeneiden selviytyjien ääntä ja viisautta erityisesti lapsiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisemiseksi.
Selviytyjiltä keräämäämme tietoa hyödynnetään myös yhdistyksen muussa toiminnassa erityisesti vaikuttamistyössä lainsäädännön ja uhrien oikeuksien edistämiseksi.