LEHDISTÖTIEDOTE
Tämän lehdistötiedotteen on laatinut Itä-Suomen yliopisto (UEF).
Aikuisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista syytteen saaneet henkilöt ovat korkean riskin ryhmää myös lapsiin kohdistuvien rikosten tekijöinä. Jopa 40 prosenttia heistä on kiinnostunut 0–3-vuotiaisiin lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivallasta, ja 80 prosenttia on saanut syytteen myös muunlaisesta väkivaltarikoksesta. Huolestuttavaa on, että monet heistä jatkavat seksuaaliväkivaltamateriaalin hakemista ja pyrkivät saamaan yhteyden lapsiin syytteistä huolimatta.
Nämä tulokset selvisivät juuri julkaistussa ainutlaatuisessa kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa kerättiin aineistoa pimeässä verkossa toimivilta seksuaalirikollisilta. Tavoitteena oli saada laajempaa ymmärrystä lapsiin kohdistuvan verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan yleisistä tekotavoista, malleista ja ilmiön kehityssuunnista. Tutkimus toteutettiin osana Suojellaan Lapsia ry:n johtamaa 2KNOW-projektia yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Itämeren valtioiden neuvoston kanssa.
Apuna rikostutkinnassa
Tutkimukseen osallistuneet vastaajat olivat vapaana olevia henkilöitä, jotka aktiivisesti etsivät lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavaa kuvamateriaalia pimeän verkon hakukoneiden avulla. Tutkimuksessa vertailtiin syytteen saaneita ja syytteettömiä seksuaalirikollisia. Aineiston perusteella heidän käyttäytymisessään ja motivaatiotekijöissään havaittiin merkittäviä eroja.
– Syytteen saaneilla oli merkittävästi enemmän taustaa myös muista väkivaltarikoksista, he olivat useammin yhteydessä lapsiin tai houkuttelivat lapsia kontaktiin kanssaan. He olivat myös kiinnostuneita kaikista nuorimpiin lapsiin kohdistuvasta seksuaaliväkivaltamateriaalista, kertoo yliopistonlehtori, oikeuspsykologi Hanna Lahtinen tiedotteessa.
Pimeä verkko on yhä yleisempi alusta lapsiin kohdistuvan seksuaaliväkivallan materiaalin levittämiselle. Uusimpien arvioiden mukaan yli 300 miljoonaa lasta joutuu vuosittain verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan uhriksi. Suurin osa materiaalin käyttäjistä jää lainvalvontaviranomaisilta huomaamatta, ja tuomitsemattomasta käyttäjäkunnasta tiedetään vain vähän.
Tutkimuksessa analysoitiin 2 384 anonyymia vastausta. Suurin osa vastaajista oli nuoria, 18–34-vuotiaita miehiä, jotka etsivät materiaalia tytöistä.
– Erityisen yllättävää oli, että syytteistä huolimatta monet vastaajat kertoivat jatkaneensa rikollista toimintaansa. Aiempien tutkimusten mukaan uusimisriskiä on pidetty pienenä.
Tutkimuksesta saadut tiedot esimerkiksi tekijöiden motiiveista ovat hyödyllisiä interventioiden ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa sekä rikostutkinnassa.
Taustalla monia tekijöitä - myös torjuntakeinoja tunnistettiin
Tulosten perusteella selvisi, että rikosten taustatekijänä on yleisesti henkilön seksuaalinen kiinnostus lapsiin, mutta taustalla vaikuttavat myös monet muut syyt, kuten tunteidensäätely, voimakas seksuaalivietti ja elämyshakuisuus. Rikoksiin ryhtymisen kynnystä madalsivat muun muassa haitalliset kokemukset lapsuudessa, päihteiden väärinkäyttö sekä aikuispornografialle turtuminen.
– Tämänkaltaista rikollisuutta edesauttavat myös teknologian nopea kehitys, internetin tarjoama anonyymisyys sekä seksuaaliväkivaltaan liittyvien sisältöjen helppo saatavuus, Lahtinen summaa.
Lapsiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa esittävää materiaalia etsivät henkilöt nimesivät tehokkaiksi rikoksentorjuntakeinoiksi muun muassa interventio-ohjelmat sekä varoitusviestit, jotka lisäävät pelkoa kiinnijäämisestä ja vakavista lainoikeudellisista seurauksista.
Toimiva vertaistukimalli vanhemmille, joiden lapsi seksuaaliväkivallan uhrina
Kaksivuotisen Euroopan komission rahoittaman tutkimushankkeen tavoitteena on ollut myös kehittää ja tarjota vertaistukimalli vanhemmille ja huoltajille, joiden lapsi on joutunut seksuaaliväkivallan uhriksi.
Malli valmisteltiin Suojellaan Lapsia ry:n Sinä Riität -vertaistukiryhmissä saatujen tietojen ja kokemusten pohjalta. Monet vanhemmat ovat aiemmin jääneet täysin yksin kuormittavaan tilanteeseen voimatta jakaa raskaita kokemuksia kenenkään kanssa.
– Moni on yrittänyt kannatella sekä lasta että muita läheisiä saamatta itse tukea mistään. Vanhemmat kokivatkin erityisesti etänä kokoontuneiden ryhmien kautta saadun vertaistuen hyvin arvokkaana. Sen ansiosta he pystyivät myös olemaan paremmin tukena lapselleen, kuvailee Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja Nina Vaaranen-Valkonen.
Saatujen hyvien kokemusten pohjalta ryhmiä tarjotaan jatkossa vanhemmille sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vanhemmille tuotetut oppaat käännetään myös eri kielille. Ammattilaisohjauksessa toimivan vertaistukimallin ja oppaiden tavoitteena on paitsi tukea vanhempia, myös antaa tietoa ja opastusta sekä tukea lapsen toipumisprosessia. Samalla edistetään digiturvataitoja.
Tutkimukseen vastanneita jo yli 18 000
Hankkeen päätöskonferenssi herätti Euroopan parlamentissa laajaa kiinnostusta, ja konferenssiin osallistui yhteensä yli 350 osallistujaa 36 maasta. Konferenssissa kuultiin myös päätöksentekijöitä. Pääpuhuja, komissaari Henna Virkkunen lupasi puheenvuorossaan edistää lasten digiturvallisuuden parantamista koko EU:ssa.
Tutkimukseen liittyvä kysely on yhä auki pimeässä verkossa, ja kaikkiaan vastauksia on nyt jo yli 18 400. Kysely on tarjolla kaikkiaan 15:llä eri kielellä.
Vaaranen-Valkonen kertoo, että kokonaisvaltainen työ lasten suojelemiseksi jatkuu entistä vahvempana tutkimukseen pohjautuen.
– Olemme varmistaneet hankkeen tulosten juurruttamisen nyt käytäntöön. Uusin tutkimusprojektimme keskittyy edelleen rikoksentekijöihin ja syventyy tarkemmin teknologian rooliin verkkovälitteisissä lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa.
Artikkelin tiedot:
Hanna-Mari Lahtinen, Kirsi Honkalampi, Tegan Insoll, Juha Nurmi, Ethel Quayle, Anna Katariina Ovaska, Nina Vaaranen-Valkonen, Investigating the disparities among child sexual abuse material users: Anonymous self-reports from both charged and uncharged individuals, Child Abuse & Neglect, Volume 161, 2025, 107299, ISSN 0145-2134, https://doi.org/10.1016/j.chiabu.2025.107299
Lisätietoja 2KNOW-projektista 2KNOW: Knowledge to Prevent
Ota yhteyttä saadaksesi lisätietoja:
Nina Vaaranen-Valkonen, toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, Suojellaan Lapsia ry; psykoterapeutti; Interpolin lapsiin kohdistuvien rikosten erityisryhmän (SGCAC), uhripalveluiden ja rikoksentekijöiden hallinnan alaryhmän puheenjohtaja, nina.vaaranen-valkonen@suojellaanlapsia.fi, puh. +358 40 747 8829
Hanna Lahtinen, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, hanna.lahtinen@uef.fi, puh. +358 50 342 8546, https://uefconnect.uef.fi/en/hanna-mari.lahtinen/