“Katso aina oikealle ja vasemmalle, ennen kuin ylität tien. Käytä suojatietä. Varo autoja! Muista turvavyö! Pysähdy kun punainen valo palaa, odota kunnes vihreä vaihtuu. Nyt on turvallista mennä.“

Liikenteessä on tärkeää, että noudatamme sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia. Niitä noudattamalla huolehdimme, että kaikilla on turvallista liikenteessä ikään ja kokoon katsomatta. Säännöillä varmistetaan, että jokaisen on mahdollista ennakoida ja tehdä päätelmiä erilaisista tilanteista liikenteessä. Yllättävät ja odottamattomat tilanteet johtuvat usein inhimillisestä erheestä, sääntöjen laiminlyönnistä, piittaamattomuudesta tai tarkkaavaisuuden heikkenemisestä. Suurin riski liikenteessä – tai digitaalisissa ympäristöissä – ei olekaan itse kulkuvälineet tai laitteet ja itse media, vaan me ihmiset.

Jokaisella lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja turvallisuuteen, niin liikenteessä kuin digitaalisissa ympäristöissä. Kaiken kasvatuksen tarkoituksena on vahvistaa lapsen kykyä parantaa omia valmiuksiaan suojella itseään omaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja opettaa mikä on oikein, mikä väärin, mitä kannattaa vältellä, mikä on sopivaa ja hyväksyttävää.

Liikkuipa lapsi liikenteessä tai digiliikenteessä on tärkeää, että lapsi ei ole yksin ympäristössä, jonka toimintaperiaatteita, sääntöjä ja lainalaisuuksia lapsi ei vielä hallitse tai ymmärrä. Aikuinen toimii lapselle tärkeänä esimerkkinä ja mallina myös mediankäytössä. Aikuisen tulee seurata lapsen taitojen kehittymistä ja karttumista ja antaa lapselle myös palautetta hänen toiminnastaan. Ajan myötä lapsi kasvaa itsenäisemmäksi ja omatoimiseksi mediankäyttäjäksi. Tällöin hänellä tulee olla myös tarvittavat tiedot ja taidot turvalliselle ja hyvinvointia lisäävälle mediankäytölle.”

Turvallinen mediankäyttö luo edellytykset hyötyä ja nauttia median tarjoamista mahdollisuuksista sekä kasvaa turvallisesti digitalisoituneessa yhteiskunnassamme. Lapsella on oikeus osallisuuteen ja sananvapauteen sekä media- ja turvataitokasvatukseen. Aikuisen velvollisuus on huolehtia, että lapsi saa ikätasoista ja juuri hänen mediamieltymysten ja kiinnostusten kohteiden mukaisesti kohdentuvaa tietoa, opastusta ja tukea.

Digitaalisessa mediassa kuka tahansa voi joutua haitallisen sisällön äärelle tai huijauksen, varkauden, kiusaamisen, alistamisen, ahdistelun, houkuttelun, vihapuheen, väkivallan tai muun rikoksen kohteeksi. Epävarmoissa tilanteissa tieto, harkinta ja maltillinen toiminta korostuu. Turvallinen mediankäyttö edellyttää kykyä tunnistaa haitallisia, uhkaavia tai riskialttiita tilanteita sekä ymmärrystä, tietoa ja taitoja toimia niitä kohdatessa.

Turvallisesti digiliikenteessä -liikennevalomalli

Lapsen mielipiteet ja ajatukset on hyvä ottaa huomioon, kun pohditaan mediankäyttöön liittyviä sopimuksia ja sääntöjä. Kun lapsi saa osallistua häntä koskeviin keskusteluihin ja päätöksentekoon, on hänen mielekkäämpää myös sitoutua niiden noudattamiseen. Samalla vahvistetaan lapsen toimijuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Lopullinen vastuu on kuitenkin aikuisella. Aikuisen on tärkeä huolehtia, että lapsi saa sopivassa suhteessa mahdollisuuksia, huolenpitoa ja suojelua myös mediankäyttöä koskevissa asioissa. Lapsen ja hänen lähipiirin mediankäyttöön liittyy monenlaista mietittävää. Lapsella voi olla mielipide myös aikuisten mediankäyttöön liittyvistä asioista. On tärkeää, että kaikki sitoutuu yhdessä sovittuihin asioihin. Liikennevalomallin avulla pääsee keskustelussa ja pohdinnoissa alkuun. Sopimuksia ja sääntöjä on kuitenkin hyvä päivittää lapsen kasvaessa, kokemuksen karttuessa tai mediankäyttöön liittyvien tilanteiden tai asianhaarojen muuttuessa.

Punainen valo

Mitkä asiat, tilanteet tai mediankäytön tavat ovat sellaisia, jotka voivat olla kiellettyjä, riskialttiita, uhkaavia tai jotain mitä mediankäytössä kannattaisi välttää? Mitkä ovat lapsen mediankäytössä asioita, joista aikuinen päättää ja on vastuussa?

Keltainen valo

Mitkä asiat, tilanteet tai mediankäytön tavat lapsen mediankäytössä ovat sellaisia, jotka voisivat olla tapauskohtaisia ja harkinnanvaraisia? Minkälaisista mediankäyttöön liittyvistä asioita lapsi voisi esimerkiksi neuvotella vanhemman kanssa?

Vihreä valo

Mitkä asiat, tilanteet tai mediankäytön tavat ovat sellaisia, jotka tuovat hyötyä, iloa ja hyvää fiilistä, ovat sallittuja lapselle ja jotain mitä voisi suositella myös kaverille? Minkälaisista mediankäyttöön liittyvistä asioista lapsi saa itse päättää?

Digitalisoitunut maailma tarjoaa mahdollisuuksia oppimiseen, työhön, leikkimiseen ja yhteisöllisyyteen. Turvallisesti digiliikenteessä projektin avulla varmistetaan, että internet on turvallinen ja mieluisa paikka jokaiselle lapselle.”

 – Turvallisesti digiliikenteessä projektin suojelija
Sisäministeri Maria Ohisalo

Muistilista turvalliseen mediankäyttöön

Digilaitteet tutuiksi

  1. Minkälaisten sisältöjen äärelle lapsen on mahdollista päästä? Varmista, että lapsi ottaa ensiaskeleensa digiliikenteessä hänelle turvallisten ja laadukkaiden sisältöjen äärellä.
  2. Voiko joku tuntematon ottaa yhteyttä lapseen lapsen käyttämissä digitaalisissa ympäristöissä? Keskustelkaa ja sopikaa lapsen kanssa yhdessä miten haastavissa tilanteissa on hyvä toimia.
  3. Huolehdi, että lapsi osaa huolehtia omasta ja muiden yksityisyydestä digimedioiden äärellä.
  4. Opeta lapselle millainen on hyvä salasana ja että salasanat ovat henkilökohtaisia eikä niitä jaeta kenellekään.

Havainnoi lapsen kanssa digiympäristöjä

  1. Tutustu miten lapselle mieluisat ja tärkeät digimediat toimivat ja minkälaisia ominaisuuksia niissä on. Mitä lapsen tulee tietää juuri hänelle mieluisista ja tärkeistä digimedioista ja -ympäristöistä voidakseen toimia niissä turvallisesti?
  2. Selvitä minkälaisia tietoturvaan ja -suojaan liittyviä asioita lapsen mediankäyttöön liittyy ja opeta lapselle oleelliset tiedot ja taidot huolehtia omasta tietoturvastaan ja -suojastaan.
  3. Keskustele lapsen kanssa millaista on muita mediankäyttäjiä huomioiva ja kunnioittava käytös. Miten olla reilu kaveri myös somessa ja peleissä? Vuorovaikutustaidoilla sekä tilannetajulla voidaan luoda myönteistä ilmapiiriä ehkäistä kiusaamista ja häirintää.
  4. Opeta lasta tunnistamaan haitallisia sisältöjä, kiusaamista, houkuttelua, häirintää ja muita lapselle riskialttiita tilanteita.
  5. Keskustele lapsen kanssa digimedioiden toimintalogiikoista. Netinkäyttäjistä kerätään tietoja, joiden mukaan esimerkiksi algoritmit suosittelevat meille sisältöä. Digimedioiden suosittelukoukut pyrkivät maksimoimaan laitteiden äärellä vietetyn ajan. Opetelkaa yhdessä tarkastelemaan mediaan liittyviä toimintalogiikoita asiaankuuluvalla kriittisyydellä.
  6. Keskustele lapsen kanssa netin valheellisista, väärennetyistä tai keksityistä sisällöistä. Virheellistä tietoa voi olla vaikea erottaa oikeasta ja siksi monenlainen kriittisyys ja varovaisuus mediankäytössä on tärkeää.

Digiliikenteessä liikkumista lapsen ikä ja kehitystaso huomioiden

  1. Huolehdi ikärajoista.
  2. Tutustukaa lapsen laitteisiin ja hänen käyttämiinsä digimedioihin yhdessä. Lapsi tarvitsee aikuista sanottamaan näkemäänsä ja kokemaansa, antamaan palautetta ja ohjaamaan mediankäyttöä harjoitellessaan.
  3. Kannusta ja innosta lasta oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia edistävään mediankäyttöön.
  4. Sovi lapsen kanssa yhdessä mediankäyttöön liittyvistä säännöistä ja sopimuksista.
  5. Ole läsnä lapsen digiarjessa. Ota lapsen mediankäyttö ja digiarki osaksi jokapäiväisiä keskusteluja. Kuuntele, auta ja tue lasta hänen mediankäyttöön liittyvissä huolissa.
  6. Ole lapselle mallina ja hyvänä esimerkin näyttäjänä omalla mediankäytölläsi.