Lapseen kohdistuva seksuaalirikos verkossa voi tapahtua hyvin nopeasti

Suojellaan Lapsia ry:n vierailijakirjoittajina Salla Huikuri ja Tero Toiviainen*

Suuressa osassa poliisin tietoon tulevista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista tekijänä on joku lapsen lähipiiriin kuuluva henkilö, kuten perheenjäsen, ystävä tai vaikka urheiluvalmentaja. Lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa tapahtuu kuitenkin enenevissä määrin myös verkkoympäristössä tai sen avustuksella. Tällöin tekijänä on usein lapselle tuntematon aikuinen, joka monesti esiintyy jonain muuna kuin itsenään, vaikka toisena lapsena tai nuorena aikuisena. Aikuinen lähestyy lasta tarkoituksenaan houkutella ja valmistella, eli ”groomata”, lapsi seksuaalisiin tarkoituksiin.

Groomaaja löytää uhrinsa verkkoympäristössä esimerkiksi sosiaalisen median ja chat-palveluiden avulla. Tutkimusten mukaan groomaus noudattelee yleensä seuraavanlaista tapahtumasarjaa. Ensin groomaaja pyrkii muodostamaan luottamuksellisen suhteen lapseen osoittamalla kiinnostusta hänen sosiaaliseen ympäristöönsä ja vaikkapa harrastuksiin. Suhteen edetessä groomaaja arvioi, miten todennäköisesti lapsi suostuu hänen ehdottamaan toimintaansa ja sen perusteella hän johdattelee lapsen seksuaalisten sisältöjen äärelle käyttämällä esimerkiksi leikkeihin perustuvaa sanastoa. Uskottelemalla lapselle, ettei hänen tarvitse huolehtia siitä, että vanhemmat saisivat tietää houkuttelusta, groomaaja pyrkii vähentämään lapsen tukiverkoston merkitystä. Jos groomaajalla on tarkoitus kohdistaa lapseen fyysistä seksuaaliväkivaltaa, hän ehdottaa tapaamista tämän prosessin lopuksi (DeHart et al. 2017; Broome, Izura, and Lorenzo-Dus 2018). Näin ollen lapsiin kohdistuva seksuaalirikollisuus verkkoympäristössä voi olla joko virtuaalista, eli lapsen kuvien tai videoiden käsiksi saamista, tai johtaa myös fyysiseen seksuaalirikokseen.

Tavoittaakseen määränpäänsä, eli joko virtuaalisen tai fyysisen seksuaalirikoksen, groomaajalla on aluksi käytössään pääosin kaksi keinoa: sanallinen kommunikaatio sekä kuvat ja videot. Groomingin edetessä tekijä voi käyttää myös uhkailua ja kiristystä, esimerkiksi uhkaamalla lähettää lapselta saamia kuvia hänen ystävilleen ja vanhemmille. Myös perinteinen ”namu-setä” toiminta, eli lahjonta esimerkiksi rahalla tai päihteillä on mahdollista.

Maailmalla on meneillään useita projekteja, joissa yritetään tunnistaa groomaajien toimintaa verkkoympäristöissä. Groomaajat käyttävät usein tiettyjä sanakäänteitä ja tämän vuoksi tutkimuksessa on muun muassa pyritty tunnistamaan groomaajien käyttämää kieltä. Tällaisen tiedon avulla on mahdollista tunnistaa verkossa tapahtuvaa groomingia ja siten ennalta ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia (Lorenzo-Dus, Kinzel, and Di Cristofaro 2020). Lisäksi esimerkiksi perverted-justice.com projekti pyrkii paljastamaan groomaajia esiintymällä lapsina chat-palveluissa ja siten saamaan groomaajien henkilötietoja ja julkistamaan niitä.

Toisin kuin mediassa usein kirjoitetaan, groomaus ei ole välttämättä pitkän prosessin tulos. Lapsen luottamuksen saavuttaminen ja sitä seuraava rikollinen teko voi tapahtua hyvinkin nopealla aikataululla: jopa yhden päivän aikana. Tämän vuoksi vanhempien tulee olla jatkuvasti kartalla lasten toiminnasta verkkoympäristössä. Lapsen verkkomaailman kokemuksista on hyvä olla kiinnostunut ja lapsille tulee kertoa, että verkossakin on tärkeää huolehtia turvallisuudesta. Jos epäily lapsen seksuaalisesta häirinnästä tai houkuttelusta herää, on tilanteeseen puututtava välittömästi ja otettava matalalla kynnyksellä yhteys kotipaikan poliisiin. Internetissä havaituista rikosepäilyistä tai laittomaksi epäillystä aineistosta voi kiireettömissä tapauksissa antaa vihjeen myös poliisin Nettivinkki-palvelun kautta.

* VTT Salla Huikuri toimii tutkijana CYBERDI-projektissa Poliisiammattikorkeakoulussa. Erityisasiantuntija Tero Toiviainen toimii projektipäällikkönä CYBERDI-projektissa Poliisiammattikorkeakoulussa.

Tekstin viitteet:

Europol. ‘Tee kodistasi kyberturvallinen’. https://www.europol.europa.eu/activities-services/public-awareness-and-prevention-guides/make-your-home-cyber-safe-stronghold. [Viitattu 26.5.2020]

Broome, Laura Jayne, Cristina Izura, and Nuria Lorenzo-Dus. 2018. ‘A Systematic Review of Fantasy Driven vs. Contact Driven Internetinitiated Dexual Offences: Discrete or Overlapping Typologies?’ Child Abuse and Neglect 79: 434–44.

DeHart, Dana, Gregg Dwyer, Michael C. Seto, Robert Moran, Elizabeth Letourneau, and Donna Schwarz-Watts. 2017. ‘Internet Sexual Solicitation of Children: A Proposed Typology of Offenders Based on Their Chats, E-Mails, and Social Network Posts’. Journal of Sexual Aggression 23 (1): 77–89.

Lorenzo-Dus, Nuria, Anina Kinzel, and Matteo Di Cristofaro. 2020. ‘The Communicative Modus Operandi of Online Child Sexual Groomers: Recurring Patterns in Their Language Use’. Journal of Pragmatics 155: 15–27.

Lue täältä lisää #TurvallisestiNetissä-asiaa.

Kenen puoleen sinä käännyt kun koulun kivat aikuiset puuttuvat?

-Nuoria mietityttää kesä, korona ja mitä ja miten paljon tekemistä tullaan rajoittamaan. Tekemisen siirryttyä suurelta osin someen, on hyvä kerrata miten toimia jos kohtaa esimerkiksi häirintää tai kiristystä.

Mietityttääkö sinua tuleva kesä ja se, millainen se tulee olemaan? Mietitkö joudutaanko rajoituksiin palaamaan ja tiukentuvatko säännöt? Entä mietitkö pääsetkö huvipuistoon tai liikkumaan vapaasti? Myöhemmäksi siirtyneet kesäleirit, rippileirit, lanit, festarit ja erilaiset opintojen päättäjäiset saattavat myös harmittaa ja toisaalta monta mukavaa kesäsuunnitelmaa voi vielä toteutua.

Epävarmoina aikoina vanhempien jaksaminen ja rahojen riittäminen saattaa huolettaa. Oletko alakuloinen tai kokenut yksinäisyyttä? Kenelle voisit puhua huolistasi? Koronakevät on ollut jokaiselle erilainen, osalla voi olla useampia huolia ja toisten kevät on sujunut mutkattomammin. On hyvä muistaa huomioida, että jokaisen yksilöllinen kokemus on yhtä totta. 

Kaikille tekee hyvää miettiä kesää kohti siirryttäessä, mikä on tällä hetkellä hyvin ja mistä saat voimaa ja iloa tähän erilaiseen aikaan. Korona-arki on voinut tuoda arkeen myös hyviä asioita, jotka ehkä jäävät osaksi elämää. Tämän kevään aikana moni on ollut somessa ja pelannut aikaisempaa enemmän ja myös kesällä suuri osa tapahtumista on verkossa. Voisitko tavata kavereita edelleen somessa jos kasvokkaisiin tapaamisiin ei pääse? Oletko ollut avuksi jollekin tai tullut itse autetuksi? 

On hyvä muistaa, ettei ole liian pieniä huolia jaettavaksi. Asioista puhuminen turvalliselle aikuiselle kannattaa ja auttaa uskomaan siihen, että tulemme selviämään tästä hieman erilaisesta kesästä. Muistathan, että kaikilla on oikeus harrastaa, viettää aikaa ja pelata ilman minkäänlaista häirintää, myös verkossa. Monelle somessa ja muilla alustoilla tulleet pulmatilanteet on sellaisia, joista ei välttämättä haluaisi kertoa kuin ehkä parhaalle kaverille. Kenelle aikuiselle sinä kertoisit?

Viisi pointtia kesään:

  1. Mieti mitä kaikkea kivaa voi tehdä mahdollisista rajoituksista huolimatta. 
  2. Muistuta itseäsi kaikista hyvistä uusista asioista mitä keväänä teitkin toisin. Voisiko samoja juttuja jatkaa?
  3. Muista nettiturvallisuus: yksityisiä tietoja kuten puhelinnumeroa, some-tilien tarkkoja tietoja, salasanoja, kotiosoitetta eikä nudeja kannata jakaa tuntemattomille. Somessakin on ok sanoa EI.
  4. Kerro luotettavalle aikuiselle pulmatilanteista ja huolistasi. Mieti jo etukäteen kuka on sinun luottoaikuisesi?
  5. Älä jää yksin, avun pyytäminen kannattaa. Auta myös itse kaveria silloin kun tarve on.

Hyvää kesälomaa juuri sinulle!

Elina Vesterinen, YTM, muutosagentti, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, Päijät-Häme ja Itäinen Uusimaa 

Hanna-Leena Laitinen, YTM yhteiskuntasuhde- ja vaikuttamistyön johtaja, erityisasiantuntija, Suojellaan Lapsia ry

Suojellaan Lapsia ry:n vierailijakirjoittajana erityisasiantuntija John Carr

Mitä jokaisen aikuisen tulee tietää hallinnoidessaan lapsen tietoja verkossa?

Lapsen tietojen ja lapsesta kertyvän datan hallintaan verkossa liittyy kahdenlaisia riskejä. Ensimmäinen riski koskee tietojen kaupallisuutta ja toinen riski lapsen fyysistä turvallisuutta sekä hyvinvointia.

Ihmisistä verkossa kerätty käyttäjätieto ja niistä muodostuva data on niin sanottu uusi kulta. Internetistä on tullut keskeinen ja välttämätön osa ihmisten arkea, että yhä suurempi osa yrityksistä on siirtynyt myymään palvelujaan ja tuotteitaan verkkoon. Yritykset haluavat myös tietenkin sijoittaa mainoksensa siten, että ne näkyvät suoraan potentiaalisille asiakkailleen. Yritykset tarvitsevat tietoa siitä, mistä ihmiset pitävät ja mikä heitä yleisesti kiinnostaa.

Ihmisistä kerättyä käyttäjätietoa voi joko ostaa tietoa kerääviltä yrityksiltä tai vaihtoehtoisesti mainostaa tuotteita suurimpien sosiaalisen median yritysten hallinnoimilla sivuilla, kuten esimerkiksi Facebook, Instagram ja Snapchat. Sosiaalisen median yritykset ovat jo valmiiksi seuloneet, lajitelleet ja luokitelleet keräämänsä tiedot.  

Henkilöt, jotka ovat verkossa vaaraksi lasten fyysiselle turvallisuudelle ja joiden tavoitteena on häiritä tai houkutella lapsia seksuaalisiin tarkoituksiin, käyttävät tietoja välineenä lasta vahingoittavan ja rikollisen toimintansa toteuttamiseksi. Nämä henkilöt hyödyntävät muun muassa netin chat- ja pelialustoja sekä muita vuorovaikutuksellisia alustoja, joissa lapset jakavat itsestään tietoa avoimesti esimerkiksi yksinäisyydestään, tylsistymisestään tai molemmista. Koronakriisin myötä lisääntyneenä riskinä on lapsiin kohdistuvan vahingoittavan ja rikollisen toiminnan merkittävä kasvu netissä.          

Miten voin suojella lasta käyttäjätietojen keräämiseltä?  

Ihan ensimmäinen ja selkein, mutta usein samalla hankalin ohjeistus on käydä lapsen kanssa keskustelua ja ohjeistaa yksityisten tietojen suojelun tärkeydestä netissä.  Yksityisiä tietoja ei tulisi koskaan jakaa sellaisilla alustoilla, joissa on tuntemattomia läsnä, kuten esimerkiksi avoimet keskustelufoorumit tai erilaiset pelialustat.    

Lapsen tulisi olla erityisen huolellinen sellaisten yksityisten tietojen jakamisessa, kuten esimerkiksi oma kotiosoite, koulu, puhelinnumero, sosiaalisen median tilien tarkat tiedot ja niin edelleen.  Koronakriisistä johtuen vanhempien ja huoltajien on ollut yhä vaikeampaa valvoa lasten turvallista netinkäyttöä, etenkin niissä perheissä, missä valvottavana on useampia lapsia ja joiden eristäytymisestä johtuvaa tylsistymistä on samanaikaisesti minimoida.

Teknologia voi myös hieman helpottaa lapsen käyttäjätietojen ja fyysisen turvallisuuden suojelua, sillä lapsen laitteisiin voi ladata yksityisyyttä suojaavia ohjelmistoja. On kuitenkin hyvä muistaa, että näissäkään teknologisissa apukeinoissa tarkoituksena ei voi olla lapsen tekemisten vakoilu, vaan lapsen suojelu käyttäjätietojen keräämiseltä ja muun muassa tuntemattomien haitallisilta yhteydenotoilta. Lapsen laitteiden asetukset voidaan säätää siten, että ne estävät mainoksia, eivätkä kerää kaikkea lapsen selaimen käyttötietoa. Ladattavien ohjelmien avulla huoltaja voi säädellä esimerkiksi lapsen rahankäyttöä ja verkko-ostoksia niin, että vanhempi viimekädessä tarkistaa ja hyväksyy toteutettavat rahansiirrot.

Lopuksi todettakoon, että kuka sanoikaan, että vanhempana oleminen olisi helppoa?

Erityisasiantuntija Mr John Carr Twitter: @johnc1912 “John Carr is one of the world’s leading authorities on children’s and young people’s use of digital technologies. He is Senior Technical Adviser to Bangkok-based global NGO ECPAT International, Technical Adviser to the European NGO Alliance for Child Safety Online, which is administered by Save the Children Italy and an Advisory Council Member of Beyond Borders (Canada). Amongst other things John is or has been an Adviser to the United Nations, ITU, the European Union, the Council of Europe and European Union Agency for Network and Information Security and is a former Board Member of the UK Council for Child Internet Safety. He is Secretary of the UK’s Children’s Charities’ Coalition on Internet Safety. John has advised many of the world’s largest internet companies on online child safety. In June, 2012, John was appointed a Visiting Senior Fellow at the London School of Economics and Political Science.” More: http://johncarrcv.blogspot.com

Kaikilla lapsilla on oikeus suojeluun ja turvaan

Tieto auttaa lapsia toimimaan turvallisemmin netissä. Johtajamme ja erityisasiantuntijamme Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen haluavat kuitenkin muistuttaa, että rikoksen uhriksi joutuminen ei ole koskaan uhrin syy. Mielipidekirjoituksen voit lukea HS.fi

Opinion article in English

Every child has the right to be protected  

Our directors & senior specialists Nina Vaaranen-Valkonen and Hanna-Leena Laitinen’s opinion article published today 25.5.2020 on Finland’s largest daily newspaper, Helsingin Sanomat

Today is International Missing Children’s Day. Due to the COVID-19 pandemic all crime prevention campaigns are focused on the internet. Even though online safety campaigns play an important role in promoting knowledge and online safety, we as Senior Specialists of online child protection, would like to remind everyone that becoming a victim of violence is never the victim’s fault – the guilt and shame rests always solely on the perpetrator. Sexual harassment, grooming and sexual violence toward children are multifaceted and difficult social problems and oftenserious, traumatizing acts of violence against a child.

The COVID-19 pandemic has increased the number of images and videos of child sexual abuse known as #CSAM circulating online and the perpetrators are constantly developing new ways of committing sexual crimes against children. We at Suojellaan Lapsia ry /Protect Children have years of experience and expertise in fighting against online child sexual abuse and exploitation. Our work analyzing CSAM (through Project Arachnid) and working closely with victims of sexual violence and their families has given us expertise in the field of online child protection. We want to highlight that it is extremely difficult for us all, children, adolescents as well as us adults, to recognize situations where we are becoming the target of grooming or other criminal aims. Children and adolescents cannot be responsible for protecting themselves online; it is the  responsibility of adults. It is known that children often blame themselves for what happened and feel shame and guilt afterwards for not recognizing the perpetrator. Therefore, it is extremely important to use the right terminology when speaking about online sexual crimes against children. Every child has the right to protection and safety, the responsibility for that rests with us adults. We need strong international and national collaboration to make sure that every child is protected in all environments, especially due to the escalated online danger during the Covid-19 pandemic.

Isot tunteet tulevat ja menevät -lastenkirja

Suojellaan Lapsia helpottaa lasten kouluun ja varhaiskasvatukseen palaamista. Erityisasiantuntijoiden mukaan monilla lapsilla on tarve käsitellä poikkeustilanteesta johtuvia tunteita. Aikuisen on tärkeää keskustella lasten huolista ja peloista sekä mahdollisten traumaattisten tapahtumien aiheuttamista normaaleista reaktioista.

Maksuttomasti verkosta ladattavassa Isot tunteet tulevat ja menevät- kirjassa opetetaan lapsille pelon ja traumaattisten tapahtumien jälkeisistä normaaleista kehon reaktioista; taistele, pakene ja jähmety sekä yksinkertaisia tunteidensäätelytaitoja reaktioiden hallitsemiseksi.

Koronakriisi on mullistanut yhteiskuntaamme ja sen vaikutukset lapsiin ovat merkittäviä. Lasten arki on ollut epävarmaa ja kotiin eristäytyminen, etäkoulu ja kärjistyneet sosiaaliset ongelmat kuten päihde- ja mielenterveysongelmat sekä väkivalta ovat tuottaneet lapsille kasaantunutta huolta, pelkoja ja vakavimmillaan traumaattisia kokemuksia” toteaa Suojellaan Lapsia ry:n yhteiskuntasuhde- ja vaikuttamistyön johtaja, erityisasiantuntija, YTM sosiaalityöntekijä, Hanna-Leena Laitinen.

Erityisasiantuntijat muistuttavat, että lapsille on tärkeää opettaa tunnesäätelyä ja isojen tunteiden hallitsemista myös ennaltaehkäisevästi. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on osallistaa lapsen läheiset ja tärkeät aikuiset lukemaan kirjaa yhdessä. Lapset ovat riippuvaisia läheistensä tunteiden hallinta- ja tunnesäätelytaidoista ja kirjan harjoitteet toimivat myös aikuisilla. Isot tunteet tulevat ja menevät- kirjaon käännös kanadalaisesta Big Feelings Come and Golastenkirjasta. Sen voi lukea yhdessä lapsen kanssa tai lapsi voi lukea sen itsenäisesti. Tarinaan luotu toisto edistää lapsen mahdollisuutta muistaa oppimaansa paremmin.

Suomesta on puuttunut lapsille sopiva ja aikuistenkin traumatietoisuutta lisäävä materiaali. Isot tunteet tulevat ja menevät- kirja lisää lasten ja aikuisten ymmärrystä tunteiden yhteydestä kehon reaktioihin. Kirjan yksinkertaiset harjoitteet tukevat lapsen tunnesäätelytaitoja. Kirjaa voidaan hyödyntää myös kliinisessä työssä osana traumatisoituneiden lasten hoitotyötä tai esimerkiksi lastensuojelussa” toteaa Suojellaan Lasten toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija ja psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkonen.

Kirjan on kääntänyt Suojellaan Lapsia ry:n erityisasiantuntijat. Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy kantoi yhteiskuntavastuuta kustantamalla kirjoja jaettavaksi ammattilaisille. ”Näemme tärkeänä yhteiskunnallisena asiana tarjota ja kehittää materiaaleja ja koulutusta lasten traumatyön parissa työskenteleville ammattilaisille” toteaa Luote Oy:n toimitusjohtaja Susan Laitala.

Lapsille on tärkeää opettaa, että isot tunteet tulevat ja menevät, kuin pilvet taivaalla.

#TurvallisestiNetissä kampanja tavoittanut jo 2 miljoonaa suomalaista

Kampanjamme alkoi vauhdikkaasti – olemme lisänneet noin 2 miljoonan suomalaisen tietoisuutta lasten turvallisesta netin käytöstä.

Kiitämme kaikkia #TurvallisestiNetissä kampanjan tukijoita, upeita yhteistyökumppaneitamme, jotka suojelevat lapsia kanssamme! Ketterä ja innovatiivinen yhteistyö lapsen oikeuksien toteutumiseksi on mahdollista heidän ansiostaan! 

Kampanjamme alkoi keskiviikkona 15.4.2020 ja jatkuu! Olemme jo nyt näkyneet omissa sosiaalisen median kanavissa yli 500 000 kertaa ja ulkomainospinnoilla 1,7 miljoonaa kertaa. Kampanjavideomme on tavoittanut televisiossa reilusti yli miljoona suomalaista (Lähde tv:n osalta: Finnpanel 15.-19.4.2020, kohderyhmä 4+).

Lämmin kiitos konkreettisesta lasten suojeluteosta ja yhteiskuntavastuusta!

Toiminnanjohtaja Nina Vaaranen-Valkonen & Yhteiskuntasuhde ja vaikuttamistyön johtaja Hanna-Leena Laitinen

#OnlineSafety campaign has already reached and increased awareness of 2 million people in Finland.

We thank everyone who has supported our campaign, including our amazing partners who are enhancing online safety of children with us!

Agile and innovative partnerships to keep children safe online is possible because of collaboration! Our ongoing campaign started on Wednesday April 15th 2020. In six days our social media platforms have the reach of 500 000 and our outdoor advertising have gained the reach of 1.7 million. Our #OnlineSafety- campaign video has reached well over one million Finns on TV (Source: TV Finnpanel April 15-19th 2020, target audience 4+) We extend our gratitude to all our partners.

Opasta lasta toimimaan turvallisesti netissä

Lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja turvallisuuteen

Lapset pelaavat, viestittelevät kavereiden kanssa sekä postaavat sisältöä nettiin nyt enemmän kuin koskaan. Suojellaan Lapsia erityisasiantuntijat kannustavat aikuisia olemaan läsnä lapsen digiarjessa. Aikuisten on tärkeää tukea lapsen verkkovälitteistä sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja harrastamista kysymällä ja kuulemalla mitä ja millaista tekemistä lapsi on verkossa keksinyt.

Epävarmoissa tilanteissa tieto, harkinta ja maltillinen toiminta korostuu. Lapsen kanssa on hyvä keskustella netin valheellisista sisällöistä. Niin lasten kuin aikuistenkin voi olla hyvin vaikeaa erottaa virheellistä tietoa oikeasta ja siksi lähdekriittisyyttä on tärkeä opettaa pienestä pitäen. Tutkikaa esimerkiksi yhdessä mitkä tietolähteet ovat virallisia ja mistä valesisällön voisi tunnistaa. Netin algoritmit tuovat myös ilmiöön oman haasteena. Käytännöllinen vinkki on kokeilla perheen kesken tiedon hakua esimerkiksi googlella ja tarkastella sen tuottamia eri hakutuloksia.

Ota verkon haitallinen ja hämmentävä sisältö puheeksi lapsen kanssa

Muistuta lasta, että verkossa voi tulla vastaan myös hämmentävää ja haitallista sisältöä kuten väkivaltaa, pornoa tai muuta lapsen ikä- ja kehitystasolle sopimatonta materiaalia. Kannusta lasta kertomaan kohtaamistaan hämmentävistä sisällöistä ja tutustukaa yhdessä luotettaviin, lapsen ikä- ja kehitystasolle sopiviin peleihin, somealustoihin ja uutiskanaviin. Ikärajoista lisätietoa löytyy täältä. Netissä kiertävät myös erilaiset haasteet ja provosoivat kisailut saattavat houkuttaa lapsia osallistumaan ja esimerkiksi jakamaan itsestään kuva ja videomateriaalia mikä aina sisältää riskin kuvien väärinkäytölle.

Keskustele lapsen kanssa verkossa esiintyvästä houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming)

Lasten verkkoajan merkittävä lisääntyminen on lisännyt myös rikollisten verkkoaikaa ja lasten houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Sen tunnistaminen on vaikeaa, sillä ilmiö on hyvin moninainen. Aikuisen kannattaa ottaa puheeksi ja sanoittaa lapselle, että kaikki verkossa olevat kaverit eivät välttämättä ole sitä mitä sanovat olevansa. Lapselle on hyvä perustella, että tavalliseenkin tapaan kontaktia ottavilla saattaa olla pahoja aikeita ja siksi maltti on valttia nettituttujen kanssa käydyissä keskusteluissa. Hyvä vinkki on keskustella lapsen kanssa, miksi esimerkiksi pelialustalle ei kannata laittaa omaa kuvaa profiilikuvaksi. Huoltajan tehtävänä on suojella lasta ja lapsen yksityisyyttä myös antamalla lapselle tietoa. Lisätietoa groomingista ilmiönä saat kuuntelemalla Riko hiljaisuus- podcastin.

Lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja turvallisuuteen

Suojellaan Lapsia ry:n erityisasiantuntijat muistuttavat, että koronakriisin myötä lapsen oikeuksien toteutuminen on tilapäisesti vaarantunut ja poikkeusoloissakin meidän kaikkien aikuisten tulee kiinnittää huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen. Lapset ovat siirtyneet nopeasti ja kokopäiväisesti verkkoympäristöihin eikä siirtymää ymmärrettävästi ehditty valmistella. Erityisasiantuntijat haluavat muistuttaa, että turvallisen aikuisen läsnäolo lapsen arjessa kaikissa ympäristöissä on parasta lasten suojelua.

Lapset ja perheet tarvitsevat nyt tukea ja apua, siksi me Suojellaan Lapsissa teemme työtä lapsen oikeuksien toteutumiseksi; lapset saavat turvallista tukea läksyihin #Lentäväksytuki avulla ja kampanjoimme ennaltaehkäisten lasten joutumista seksuaalisen häirinnän, houkuttelun tai seksuaaliväkivallan uhriksi.

Työmme lasten suojelemiseksi vaatii resursseja, voit tukea työtämme lahjoituksellasi

#SuojellaanLapsiaYhdessä

Lentävä läksytuki – Suojellaan Lapsia, Zoturi ja Finnair aloittavat yhteistyön lapsiperheiden auttamiseksi.

Lentävä läksytuki alkaa ensimmäisenä Suomessa Finnairin kotikenttäkaupungissa Vantaalla, ja sen laajentamista muihin kuntiin
suunnitellaan. “Monet lapset ja nuoret tarvitsevat tukea läksyjen tekemiseen uudella tavalla. Halusimme tehdä yhdessä jotain
konkreettista lapsen oikeuksien ja oppimisen edistämiseksi. Meillä on monipuolisesti koulutettuja finnairilaisia, ja he voivat nyt tukea lapsia koronan synnyttämässä uudessa tilanteessa
”, kertoo Finnairin vastuullisuusjohtaja Anne Larilahti.

Lentävässä läksykoulussa Finnairin vapaaehtoiset opastavat lapsia verkkovälitteisesti koulutehtävissä ja jakavat heille
tietoa siitä, miten toimia turvallisesti netissä. Chatin vastaajina on vapaaehtoisia Finnairin työntekijöitä erilaisista
koulutustaustoista. Osaamista löytyy pedagogiikasta matematiikkaan, kielistä käsitöihin.

Lapset viettävät nyt tavallista enemmän aikaa verkossa, joten kotitehtävissä avustamisen lisäksi digiturvataidoista
puhuminen ja lasten opastaminen on erityisen ajankohtaista
”, toteaa Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja Nina Vaaranen-Valkonen.
Suojellaan Lapsia ry. on tuottanut läksytukeen digiturvallisuuteen liittyvän ohjeistuksen yhdessä Zoturi Oy:n kanssa. Zoturi tarjoaa verkkoalustat läksytuelle, kouluttaa vapaaehtoiset. Finnairin vapaaehtoiset tukevat lapsia läksyissä ja opastavat turvallista netin käyttöä lapsille. Samalla lapset saavat kuvaa siitä, miksi kielten tai matematiikan opiskelu
voi olla tulevan työuran kannalta tärkeää.

Pidetään kaikki mukana opetuksessa. Lentävä läksytuki tulee apuun, kun on tarve lisätuelle koulutehtävissä”, toteaa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Katri Kalske.

Lentävä läksytuki on alustavien suunnitelmien mukaan auki maanantaisin ja keskiviikkoisin kello 16 -18 toukokuun loppuun saakka Vantaalla. Palvelu on käyttäjälle ilmainen, ja Lentävä läksytuki-sivustolle tulee ohjeita ja hyödyllistä materiaalia myös huoltajille.

Lapsella on oikeus tietoon

Henkinen tuki koostuu kolmesta pilarista: Lämpimästä läsnäolosta, rauhoittelemisesta ja ikätasoisesta tiedon annostelusta. 

Suojellaan Lapsia erityisasiantuntijoiden ohjeistus aikuisille lasten tukemiseksi.   

Koronaviruksen ennaltaehkäisy rajoittaa lasten ja nuorten normaaleja arkirutiineja ja moni viettääkin nyt enemmän aikaa netissä kuin yleensä. Auta lasta selviytymään koronavirus-pandemian herättämien tunteiden ja arkielämän tilapäisten muutosten kanssa. 

Voit tukea lasta muun muassa näin:

Ole läsnä ja sanoita tunteita 

-Ole läsnä lapsen tekemisissä ja kysy miten lapsi on ajatellut viettää aikaansa nyt kun tilapäisesti esimerkiksi harrastuksiin ei pääse normaalisti. Keksikää yhteistä mukavaa tekemistä tai tehkää yhdessä useammin niitä aktiviteettejä, joita teidän perheessä muutenkin tehtäisiin kotona tai pihalla. 

– Sanoita lapselle erilaisia tunteita, joita nyt niin lapset kuin aikuiset saattavat kokea. Näitä on mm pettymyksen huolen ja pelon tunteet sekä yksinäisyys, turhautuminen ja epätietoisuuden sietäminen. Pienillekin murheille on hyvä antaa tilaa ja käsitellä ne, vaikka korona-pandemia on vakavasti otettava asia.   

Kysy lapselta ja vähennä pelkoja  

-Hyvät kysymykset vievät keskustelua lapsen kanssa eteenpäin, voit kysyä esimerkiksi mitä lapsi on koronasta kuullut. Näin voit oikaista mahdollisia väärinkäsityksiä ja vähentää pelkoja. 

-Luo puheellasi toivoa ja muistuta lapselle, että tämä on tilapäinen tilanne; kaikki mukava tekeminen jatkuu, kun nyt tehdään yhdessä ohjeiden mukaan ja maltetaan.  

– Älä liioittele tai vähättele tilannetta, sen vaikutuksia tai lapsen kokemuksia. Ei ole yhtä ainoaa tai oikeaa tapaa kokea, mutta tietyt faktat on hyvä sanoa ääneen.  

Miten kertoa lapselle koronasta?  

-Annostele oikeaa tietoa lapsellesi ikä ja kehitystason mukaisesti. Koronasta voi kertoa esimerkiksi niin, että se on tarttuva sairaus kuten kausiflunssa, mutta osalle ihmisistä se voi olla vaarallinen. On hyvä korostaa, että suurimmalle osalle se ei ole vaarallinen, mutta kaikkien täytyy välttää tartuttamista.  

-Jos koronasta puhuminen tuntuu hankalalta niin etsi ensi itse tietoa Suomen viranomaisten ylläpitämiltä luotettavilta sivustoilta, tieto helpottaa sinua keskusteluun valmistautumisessa. 

Hae tukea ja apua 

-Ole yhteydessä puhelimella tai verkkovälitteisesti läheisiin tai lapsesi ystävien vanhempiin, miettikää yhdessä, miten voisitte tukea lapsia ja ottakaa toistenne hyvät neuvot ja vinkit käyttöön. 

-Joskus poikkeavissa tilanteissa tarvitaan ammattilaisten apua ja tukea. On hyvä muistaa, että tukea on saatavilla ja apua kannattaa pyytää. Älä jää yksin. 

Tee lahjoituksellasi konkreettinen lasten suojelu teko

Poliisihallitus on myöntänyt Suojellaan Lapsia ry:lle rahankeruuluvan RA/2020/253 alkaen 14.3.2020

Lahjoitusvarat käytetään ensisijaisesti Suojellaan Lapsia perustoimintaan; Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän, houkuttelun ja seksuaaliväkivallan ennaltaehkäisevään työhön. Lahjoitusvaroin edistetään lapsiuhreista seksuaalirikoksen yhteydessä otetun kuvamateriaalin poistumista verkosta.

Helsingin Seudun Osuuspankki OKOYFIHH Tilinumero: FI26 5541 2820 0300 97